Trumpin tullit

Tullessaan valituksi toistamiseen Yhdysvaltain presidentiksi, Donald Trump uhosi kovaan ääneen asettavansa tullit Yhdysvaltoja hyväksikäyttäville kauppakumppaneilleen. Nyt hän on lunastanut uhkauksensa, eikä tullit ole ainoastaan pelästyttäneet markkinoita, vaan ne uhkaavat koko globaalia vapaata kauppaa.

Trumpin tullit ovat hänen taloudellisen neuvonantajakuntansa (CEA) puheenjohtajan Steve Miranin käsialaa, eikä niillä ei ole mitään taloustieteellistä perustaa. Sattumalta Steve on vanha luokkakaverini Harvardin PhD-ohjelmasta. Kumma tyyppi.

Steven mukaan muu maailma on vuosikymmeniä hyötynyt sekä Yhdysvaltojen tarjoamasta geopoliittisesta turvallisuudesta että dollarin vakaudesta globaalina reservivaluuttana – ns. ”twin global public goods.” Nyt maailman on aika maksaa jenkeille takaisin. Steve argumentoi, että tullit tuovat teollisen tuotannon työpaikkoja takaisin Yhdysvaltojen maaperälle. Mutta millä hinnalla?
Vaikka päätökset tulleista ovat olleet varsin hankalia ennustaa ja on epätodennäköistä, että saaga niiden osalta olisi päätöksessä, on jokaisen sijoittajan kuitenkin pohdittava miten tullit vaikuttavat omaan portfolioon. Keskustellaan hetki Suomen kiinteistömarkkinoista.

Tullimaksut ovat lähtökohtaisesti aina inflatorisia, eli vaikuttavat hintoja nostavasti tuotteisiin, joihin tullit kohdistuvat. Kun rakentamiseen käytettävien raaka-aineiden, koneiden ja muiden materiaalien hinnat nousevat, on myytävien asuntojen hintojen noustava, jotta rakentamisen aloittaminen on rakennusliikkeille järkevää. Suomen asuntomarkkinalla on jo muutaman vuoden ajan odotettu rakennusaloitusten nousua markkinan ollessa ahtojäässä.

Kun kysyntä ja tarjonta alkavat jälleen jossain vaiheessa kohdata, nostavat kohonneet rakennuskustannukset kaikkien asuntojen arvoa. Kiinteistöt ovat siis ns. real assets – pitkässä juoksussa niiden hinnat nousevat inflaation myötä. Rahastot ja sijoittajat, jotka ovat tehneet asuntomarkkinan alhon aikana hyviä kauppoja hyötyvät eniten.

Tullien vaikutusta korkomarkkinaan on hankala ennustaa yksioikoisesti. Yhdestä näkökulmasta tullien inflatorinen luonne voi johtaa rahapolitiikan kiristymiseen ja korkojen nousuun; toisaalta tullit vahingoittavat taloutta ja täten rahapolitiikan voi nähdä myös löystyvän ja korkojen laskevan. Näiden kahden voiman tasapainottamisesta vastaa keskuspankki. Yhdysvaltain keskuspankin FEDin pääjohtaja Jerome Powellilla on viime kuukausina ollut kovat paikat. Koroilla on luonnollisesti suora vaikutus kauppamääriin ja asuntojen arvoihin, koska tuottovaateiden muutokset elävät korkokustannusten kanssa käsi kädessä.

Talouden tila puolestaan vaikuttaa sekä sijoitusten riskeihin että sijoittajien riskinottohalukkuuteen. Epävarmuus nostaa sijoittajien vaatimaa riskipreemiota sijoituksista ja tätä kautta kasvanut tuottovaade laskee sijoituksesta maksettavaa hintaa. Toisin sanoen talouden epävarmuus laskee kiinteistöjen hintoja.

Pahinta myrkkyä niin kiinteistösektorille kuin muillekin omaisuusluokille olisi ns. stagflaatio, jossa talouden kasvunäkymät ovat heikot ja inflaatio korkea.

Makrotalouden muutokset ja jo tullimaksut itsessään saattavat myös luoda tummia pilviä etenkin tiettyjen alojen yritysten ylle. Tämä vaikuttaa yritysten vuokranmaksukykyyn sekä vuokralaisriskiin. Sama mekaniikka toistuu asuntomarkkinalla, jossa työllisyystilanne, nousevat hinnat sekä muut talouden aspektit vaikuttavat vuokralaistarjontaan sekä vuokratasoihin.

Yhteen vedettynä Trumpin tariffit lisäävät taloudellista protektionismia, heikentävät globaalia vapaata kauppaa ja lisäävät epävarmuutta markkinoilla jatkossakin. Näin ollen on hyvin mahdollista, että vahvasti ostajia suosiva markkinatilanne Suomen kiinteistömarkkinoilla voi jatkua vielä jonkin aikaa, kunnes talouden sykli kääntyy paremmaksi.

Trumpin tariffien vaikutukset voivat olla kauaskantoisia, koska niiden rakenteellisia vaikutuksia globaaliin talouteen on vielä vaikea ennustaa tarkasti. Kauppasodasta ei hyödy kukaan. Monet yhdysvaltalaiset optimistit kuitenkin uskovat, että tullit ovat Trumpille vain väliaikainen neuvotteluväline ja globaalin kauppasodan eskaloituminen vältetään.

Kaverini Steven oudot talousargumentit ovat kuitenkin jääneet ekonomistikollegojen mieleen ikuisesti.

Erkko Etula
Ethos Capital
Hallituksen puheenjohtaja, osakas.